IMG_1971_2.jpg

Kissa on pehmeä, silkkinen, suloinen ja sitä tekee mieli loputtomasti helliä, rapsuttaa ja paijata. Joskus saattaa kuitenkin käydä niin, että kesken hellyystuokion kissa iskeekin hampaansa ja kyntensä lujasti käteen, joka sitä silittää. Miksi ihmeessä?

Netistä löytyy artikkeleita asiaan liittyen vaikkapa eläinsuojeluyhdistyksen laatimana. Tällaista sattuu ja tapahtuu. Kokemukseni mukaan tällöin ei missään nimessä pidä alkaa kättä ravistelemaan pois, sillä se laukaisee kissassa saalistusvietin ja tämä iskee entistä pahemmin kyntensä ja hampaansa käteen kiinni.

Yritän pitää hellyyshetket kerrallaan mieluummin vähän lyhyempinä kestoiltaan, jottei tämä laukaisisi Aslanissa hellyysaggressiota. En tähän päivään asti ole huomannut Aslanissa mitään ensimerkkejä kohtauksen alkamisesta, joten yritän siis olla ylittämättä kissan hellyydensietorajaa tekemällä hellyyshetkistä vain muutamien minuuttien pituiset kestoiltaan.

Jos hellyysaggressio pääsee yllättämään, niin laitan heti käteni nyrkkiin suojatakseni sormiani ja pidän hetken nyrkin täysin paikoillaan ja sitten nopeasti, mutta varoen sysään tällä kissan suussa olevalla nyrkillä Aslanin sivuun ja nousen määrätietoisesti ja nopeasti poistuen paikalta ja samalla tokaisen jotakin kissalle tyytymättömään sävyyn. Jos Aslan yrittää heti perään uudestaan houkutella minut silittämään itseään, niin en ole huomaavinaankaan sitä, vaan menen muualle. Siis, vältän jonkin aikaa kissakontaktia, jotta tilanne saadaan kokonaan menemään pois.

Tällainen hellyysaggressio on minulle edelleen hiukan pelottava, en voi sanoin kuvata, kun tällainen tapahtui minulle ensimmäisen kerran. Siispä yritän välttää tällaisen tapahtumista ja yritän pitää huolta, etten hellyydenosoituksillani ahdistuta kissaani, vaan mieluummin hellin vain vähän kerrallaan.

Niin ikään ole itse huomannut ja monesta eri lähteestä lukenut, että kissat saattavat olla tosi tarkkoja vatsansa yksityisyydestä. Näin on myös Aslanin kanssa.