Aion tilata lähiaikoina Aslanille ajan eläinlääkärille kastraatiota ja sirutusta varten. Mietin, miten saan Aslanin menemään kantoboksiin. Täytyy kokeilla. Nostin Aslanin syliin ja varovaisesti työnsin sitä kopan sisuksia kohti, kun se alkoi sinnikkäästi kynsiä ja purra kättäni samalla kiemurrellen ja sätkytellen ja pääsi alle minuutissa karkuun. Toinen yritys samanlainen. Jotakin täytyy keksiä.

Vaikka Aslanilla on valjaat ja on tottunut niitä käyttämään, en kuitenkaan halua sitä pitää eläinlääkärin odotustilassa koirien joukossa valjailla, joten minun täytyy opettaa se houkuttamalla namipaloilla menemään koppaan. Sain myöskin tuoreen ajatuksen siitä, että ehkäpä Aslan on helpompi työntää koppaan takaperin takapuoli edellä. En kuitenkaan halua sitä vielä kokeilla. Haluan kokeilla makupaloilla.

Laitan boksin lattialle ja hankkimani kissan namit avonaisen boksin eteen. Samalla kun Aslan syö nameja, ripottelen nameja pikku hiljaa sisemmäs boksiin samalla työntäen varovaisesti sitä takapuolesta Aslanin jatkaen herkkujen syömistä. Lisään herkkuja yhä sisemmäs boksiin ja annan Aslanin syödä. Etenen tällä tavoin rauhallisesti.

Aslan ei hätääntynyt ollenkaan!

Ok, teen tällaisia harjoitteita jatkossa säännöllisesti, jotta Aslanille tulisi mukava mielleyhtymä boksista. Tarkoituksena, että pääsemme tarpeen mukaan eläinlääkäriin tai vaikka kylään.