Sillä en tiedä kissoista ja niiden käyttäytymisestä paljoakaan, hankin itselleni kaksi kirjaa. Toisen sain kirjastosta. Sen nimi on Miten tulkitsen kissaani, tekijänä Catherine Davidson. Toisen kirjan ostin kirjakaupasta ja sen nimi on Kissan aktivointi, tekijänä Elina Väyrynen ja Jan Nyström. Yritin kirjavalinnoillani saada lähinnä tietoa kissojen luonteesta, kasvatuksesta ja opettamisesta ”talon tavoille”, sillä Aslan elää sisäkissana, eikä saa toteuttaa  kissamaisesti itseään ulkona ja kellareissa hiiriä pyydystäen.

Miten tulkitsen kissaani kirjassa on hyvä kokoelma erilaisia kissan käyttäytymismalleja ja myöskin pulmatilanteita ja niihin ratkaisut. On hyvä tietää, mitä kissa saattaa kotona puuhata ja tietää, miksi se mitäkin tekee.

Kissan aktivointikirjassa oli mielestäni erittäin tärkeää informaatiota sisäkissoista. Esitän tässä suoria lainauksia tuosta kirjasta sivulta 18:

”Itse asiassa kissat ovat siirtyneet ihmisasutuksen piiriin lemmikeiksi vasta muita eläimiä myöhemmin. Niiden kehitysprosessi saalistajista lemmikiksi on edelleenkin kesken, ja kissojen elämä on tasapainottelua lemmikiltä toivottavien piirteiden ja viettijäänteiden välillä.

Kun kissat elivät luonnossa, niiden päivät olivat täynnä toimintaa. Sisällä elävien jälkeläisten toimintamahdollisuuden ovat paljon rajatummat. Kun kissa sitten yrittää suorittaa lajityypillisiä toimiaan kodeissamme, koemme useat niistä sotkeviksi ja epämiellyttäviksi.

Meidän pitää tarjota älykkäälle lemmikkitiikerillemme sellaisia haasteita, joita myös me itse toivomme sen ratkaisevan. Kissat ovat hyvin älykkäitä olentoja, ja siksi toiminnan suuntaaminen koulutuksen avulla sopiikin niille erinomaisesti.”

Siispä, haluan ryhtyä entisestään lisää aktivoimaan sisäkissaani. En kuitenkaan ehkä vielä ryhdy kissa-agilityä harrastamaan, vaikka Kissan aktivointikirjassa on hyvät ohjeet siitä, miten agilitytemppuja kissojen kanssa harjoitetaan.